Aurinkoa ja... verta

Olihan taas kerrassaan päivä. Kävimme aamulla virkistävällä lenkillä joen rannassa kiviä heittelemässä, oli mahtavan aurinkoinen alku päivälle! Lenkin jälkeen lähdettiin Castelvetroon käymään toisella hotellilla ja pienellä turistikierroksella. Castelvetron linna oli kyllä näkemisen arvoinen, pitää laitella myöhemmin Naamakirjaan kuvia. :)

Lounas oli Patrician luona, tarjolla oli todella maukasta kesäkurpitsapaistosta, pasta carbonaraa ja Patin tekemää leipää - lambruscoa unohtamatta. ;) Aamupäivään siis riitti tekemistä, mutta iltapäivä se vasta raskaalta tuntui...

Kun lähdimme Patrician luota ja olimme Castelvetron keskustassa matkalla takaisin Vignolaan, joku tollo ajoi jalankulkijan päälle suojatiellä. Menimme ensimmäisinä auttamaan Hellun kanssa, tuli tosi pahat jäljet törmäyksessä olleelle tytölle kasvoihin... :( Se on kyllä ihme, miten ihmiset jaksaa vaan pällistellä eikä kukaan oikeasti tee mitään. Joku sai onneksi lopulta soitettua ambulanssin ja toinen toi kaupastaan vettä ja paperia, että saimme pyyhittyä veret tytön kasvoilta. Vaikka isku oli ollut kova, niin onneksi onnettomuuden uhri pysyi koko ajan tajuissaan. Pidettiin huolta tytöstä siinä se vajaa vartti ennen kuin ambulanssi vihdoin tuli.

Juuri pari minuuttia ennen ambulanssin saapumista tuli kyllä varsinainen arjen sankari paikalle... Joku maalari, jolla oli paskaiset haalarit päällä. Tämä herra tonki takakontistaan ihan aavistuksen nuhruisen ensiapulaukun, veti kumihanskat käteen, työnsi meidät pois siitä auttamasta ja länttäsi jonkin kuivan siteen tytön naamalle! Itselläni on ollut samanlainen haava silmäkulmassa (tosin omani oli moninkertaisesti pienempi), ja tiiän sen verran ensiavusta, että se haava täytyy pitää kosteana ja puristaa haavan reunoja yhteen, jotta sen voi myöhemmin tikata nätisti... Mutta katin kontit, tämä "lääkäri" selvästi tiesi paremmin. Onneksi ambulanssi tosiaan tulikin sitten jo pian, ja me pääsimme jatkamaan matkaa. Oli aika vetelä olo tuon hässäkän jälkeen.