Näin se ihmisen mieli muuttuu. Eilen oli niin nihkeä päivä töissä, että olisin silloin mieluummin (kuvaannollisesti) ampunut ihteeni jalkaan kuin tullut töihin tänään. Kuitenkin, kun pääsin illalla kotona rentoutumaan, tuli ihan eri fiilis, joka on jatkunut aina tähän aamuun saakka ja taitaa jatkua edelleen. :) Herääminen ei ollut se helpoin operaatio viiden päivän kahdeksaan menon jälkeen, mutta kun sai vaatteet päälle ja meikit naamaan, oli jo eri fiilis. Lähdin kaiken lisäksi ajoissa töihin, jotta ehdin nauttia auringonnoususta fillaroidessani Tourulaan. Voin kertoa, että Tourujoki oli aivan mahtavan näköinen, kun ensimmäiset valonsäteet osuivat kuuraisiin puihin. :)
Olen tehnyt tällä viikolla aivan hullun määrän hommia. Työtunteja tulee se 25 kpl, ja koulussakin olen ehtinyt istua useamman tunnin. Läppärin saaminen on mahdollistanut myös kaikkien kirjallisten töiden hoitamisen ajan tasalle. Ainoa moka tällä viikolla oli se, kun hoidin kiireessä asioita ja lähetin osoitteenmuutosta verottajalle: laitoin kirjekuoreen oman osoitteeni lähettäjän osoitteeksi, mutta olinkin unohtanut laittaa verotoimiston osoitteen siihen vastaanottajaksi. Eilen posti siis kantoi lähettämäni kirjeen minulle! :D
Laiskanlinnanneidon pienempi sisko tuli kylään katsomaan meidän uutta kissiä (jolla ei vieläkään ole nimeä). Todella hienoa kyllä nähdä Sanniakin. :) Toivottavasti tänään illalla vietettäisiin mukavaa aikaa yhdessä!
Kisuli on kotiutunut hyvin. Vielä se ei oikein naukumista hallitse, se todellakin sanoo pentumaisesti "miu". :) Ja tutkailu on kovaa, karvapallo kävi jo maistelemassa minun kaktusta, ja lisäksi hän oli päättäväisesti tepastellut Karpon kasvojen yli toissayönä tutkimusmatkallaan.
lauantai 17. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
1 kommentti:
Helga, nyt loppuu tuo Karpottelu!
Lähetä kommentti