Orientaation orientaatiota

Arvon ystävät ja kylänmiehet, älkää edes yrittäkö tehdä töitä tai harrastaa jotain opetusharjoittelun aikana. Tässä nimittäin joutuu venymään kuminauhan lailla, kun tälläkin viikolla on neljänä ensimmäisenä päivänä vielä ilmoitettu "muutamasta lisäluennosta". Olin eilen jo aika maani myynyt näiden asioiden vuoksi...

Onneksi sentään Naukkis on töissä sen verran ymmärtävä, että sain taas vaihdettua vuoroni aivan ihmeellisiin versioihin, jotta pystyn kitumaan kaikilla luennoilla. Olen koko kesän kyllä sanonut Laiskanlinnanneidon kanssa, että Naukkis on paras päällikkö kautta aikain. Ei pelkästään siksi, että hän on joustava ja sovitteleva, vaan myös siksi, että hänellä on aika taitava tyyli kannustaa alaisiaan. Esimerkkitapaus voisi olla viime ryhmäpalaverista: "yllättäen" meidän kahden neidin tulokset olivat huonoimmat, mutta silti Naukkis löysi hyvää sanottavaa esim. työn laadusta. Se tuntui aika mukavalta, ja nyt syyskuu onkin lähtenyt ihan erilaisella energialla liikkeelle.

Eilen olikin pitkä päivä. Olin tosiaan töissä lyhyen iltavuoron, mutta sitä ennen pyörin Semmalla taas suurimman osan päivästä. Koko aamupäivä meni orientaatioluennoissa. Ensin puhumassa olivat kaikkien rakastamat pedagogit Matti Rautiainen ja Pentti Moilanen. Toinen on kuin Martti Syrjä ja toinen hymyilee aina salaperäisesti itsekseen. Ensi hätään näytti tosin siltä, että Musicalla esiteltiinkin Jyväskylän avohoitopäivät, mutta kyllähän sitä sedillä oikeaa asiaa riitti. Luennon aihe oli opetussuunnitelma ja kasvatustiede. Pohdittiin, onko opetussuunnitelma vähän ylikorostuneessa asemassa opetuksen ohjenuorana ja lisäksi käytiin läpi sen historiaa aina 1640-luvulta alkaen. Mielenkiintoista. :) Masa ja Pena avasivat keskustelua myös siihen suuntaan, että rajoittaako opetussuunnitelma vapaata kasvatustieteellistä ajattelua. Konkreettinen esimerkki: Kuka sanoo, että koulussa pitää oppia vaikkapa ruotsia tai fysiikkaa? Miksei sen sijaan vaikka sosiologiaa ja etiikkaa? Tuossa on pointtia minun mielestä, vaikken väheksy ruotsin tai fyssan tärkeyttä.

Sitten oli luennon turha osuus, kun joku entinen OKL:n opiskelija esitteli meille gradunsa. Se käsitteli hierarkiaa ohjaavan opettajan ja opiskelijan välillä. Ei tullut kyllä yhtikäs mitään uutta informaatiota: "ohjaaja on auktoriteetti, jonka tahtoa ja odotuksia opiskelija yrittää toteuttaa", "opiskelijan oppimista ohjaakin täten ulkoinen motivaatio, ei hänen oma sisäinen". Sherlock.

Tuosta tulikin välikommenttinani mieleen aivan äärimmäisen hyvä Salakuunneltua.fi:n juttu: http://salakuunneltua.fi/index.php?entry=entry080904-164924

Suosikkipuhujani oli Norssin rehtori. Viisissäkymmenissä oleva sympaattinen nainen, jolla on loistava musta huumori. Sai nauraa ja itse asiakin jäi mieleen, kun hän luennoi meille lähinnä harjoittelun käytänteistä. Isoja eroja on kyllä yliopiston puhujilla... Suolana sopassa oli vielä joku yleisöstä kommentoinut luonnontieteilijäpoika, reippaasti savoa puhuva, joka sen kummemmin säästelemättä kyllä kertoi mielipiteensä kasvatustieteen aineopinnoista. :)

Tänään sitten saa vaihtaa vapaalle jopa kolmeksi päiväksi! Tietysti oli taas vaikea nukkua, kun on koko viikon saanut suht aikaiseen hypätä kouluun. Olen vieläkin väsynyt, mutten tarpeeksi nukkuakseni. Ehkä voisin kohta kiitää puntille, sieltä sitten syömään, kotiin ja suihkuun, jonka jälkeen kaupungille ostamaan huomisia tupareita varten tarvikkeita. Tänä iltana on vielä Henrin synttärit, pääsee siis vähän juhlinnan makuun jo tänään. :)

Ja uskaltaakin rentoutua, kun sain juuri kuntoon vaihtoraporttini, opintotukihakemukseni, tämän lukuvuoden opintoni ja monta muuta pientä juttua, jotka ovat painaneet mieltä tekemättöminä. :) Stressihormoni toimii!