"Vaikka en osaakaan sanoo sanaakaan
Hienoja lauseita rakkaudesta vaan
Vaikenen vierelläsi sun, sellainen on sydämeni
Päivästä näen toiseen kaipuuni matkanneen
Takkini kaulukseen se tarttuu uudelleen
Painautuu rintaani vasten, sen kiinni sydämeen
Huomaan kasvaneen
Kuinka paljon siivet maksaa
Ei niitä rahalla voi ostaa
haavoilla kai ne ansaitaan
Kun uskoo melkein mahdottomaan
Niin korkeaan..."
Olen ollut viimeisen viikon verran hiukan hukassa. Elämä on ruusuilla tanssimista, mutta pitäisi aina muistaa, että niissäkin pahuksissa on piikkinsä. Tänään on onneksi edes hiukan jäsentyneempi olo... Eilen illalla kaikki kertynyt huono olo ja kasautuneet koulutyöt saivat aika pahoinvoivaksi, mutta jospa tästä alkaisi uusi, kriisitön aika.
maanantai 22. syyskuuta 2008
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti